Ajatuksia tunnetaidoista
Ihmiselämään kuuluvat tunteet. Puhutaan perustunteista (tunneympyrän keskus), joilla on ollut evoluution kuluessa suuri merkitys. Ne ovat auttaneet meitä selviämään hengissä, taistelemaan ja varomaan vaaroja. Ehkäpä siksi niiden säätelykin voi olla vaikeaa. Kyky ottaa tunteet viestinä käskyn sijaan, ohjaa meitä, mutta ei tee meistä kuitenkaan tunteiden renkiä. Onnistuneen tunnesäätelyn perusta onkin kyky hyväksyä tunnekokemus sellaisenaan. Hyväksynnän myötä voidaan tunnistaa ja nimetä tunteita sekä harjoittaa kykyä ymmärtää omien ja toisten tunteiden syitä, tulkintoja ja seurauksia. Tunnetaitoja ovat myös kyky vaikuttaa tietoisesti omaan tunnetilaan ja kyky ilmaista itseään tarkoituksenmukaisesti.
Aivojen tasolla tunnesäätelyä voidaan tarkastella siten, että meillä on tavallaan kolme tasoa: liskoaivot, tunneaivot ja järkiaivot. Pakene ja taistele -tilassa ensimmäisenä aktivoituu liskoaivot ja tunneaivot, vasta sen jälkeen järkiaivot. Etuotsalohkon kuorikerros on ihmismäisesti järkevin osa aivoista, stressin ja tunteiden säätelyn päällikkö. Pelkkä tunteen ääneen sanominen helpottaa ja jäsentää, koska tunteista puhuessa aivojen otsalohkojen alueet alkavat säädellä aivojen syvien osien rakenteita (otsalohkojen aktivoituminen johtaa tunteita tuottavan mantelitumakkeen aktivaation heikentymiseen). Nuorten kanssa on hyvä muistaa, että otsalohkot kehittyvät viimeisempinä aivoalueina - pitkälle yli 20 ikävuoteen asti. Vaikka tunteet tuntuvat todellisilta, myös kaikkein voimakkaimpien tunteiden hetkellä järki on silti olemassa.
Myös uusien tulkintojen tuottaminen hankalia tunteita aiheuttaville asioille aktivoi sellaisia aivoalueita, jotka auttavat tunteiden säätelyssä. Asian katsominen uudesta näkökulmasta auttaa siis säätelemään voimakkaitakin tunteita.
Tarkastelemalla menneisyydessä koettuja tapahtumia ja niiden herättämiä tunteita, on mahdollista tulevaisuudessa havainnoida vastaavia tunteita ja omia tulkintoja niistä nopeammin ja selkeämmin. Ajatusten kirjaaminen siitä, miten tunne itseen vaikuttaa, auttaa vähitellen tunnistamaan tulkintoja, joita tekee tilanteesta.
Tunteita säädellään sekä sisäisesti että vuorovaikutuksessa. Keinoja vaikuttaa toisen tunnetilaan parantavasti ovat mm. positiivisen palautteen antaminen, huumori, vihjeiden antaminen liittyen toisen tunnetilaan ja ei-sanalliset viestit sekä fyysinen läheisyys. Epäonnistuneen toisen henkilön tunteiden säätelyn taustalla voi olla väärin luettu toisen ihmisen tunnetila tai toisen ihmisen tarve tunnetilansa säätelyyn. Onkin ratkaisevaa tuntea toinen ihminen hyvin ja olla kiinnostunut hänestä itsenään. Toisen ihmisen tunteisiin liittyminen on mahdollista sitä paremmin, mitä enemmän tuntee ihmistä. Joskus haluamme vaikuttaa toisen tunnetilaan huonontavasti keinona esim. tiettäväksi tekeminen hänen huonosta tasostansa joko silloin kun pyrkimys on nostaa hänen tasoaan tai silloin kun pyrkimys on varmistaa oma etu (vaikkapa paikka rosterissa). On kuitenkin hyvä muistaa, ettei kuluta energiaa yksilöiden väliseen negatiiviseen tunteiden säätelyyn, sillä toisen tunnetilaa huonontamaan pyrkiminen heikentää usein omaakin suoriutumista.
Tunnetaidot optimaalisen suorituskyvyn taustalla
Tunteet ovat olennainen myös osa suorituskykyä vaikuttaen motivaatioon, kehoon ja mieleen. Tunteisiin vaikuttaminen tietoisesti tiettynä hetkenä voi siis olla suoriutumisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Urheilussa tulee eteen hetkiä, jolloin tunteet saattavat häiritä keskittymistä. Tunnetaidot – tunnistaminen, hyväksyminen ja hallinta – ovat tärkeitä keskittymisen ylläpitämisessä olennaisessa ja vireystilan säätämisessä optimaaliseksi. Urheilussa näitä voi tarvita esim. tilanteissa, missä urheilija on erityisen paineen alla, stressaantunut tai vaikkapa liiallisen vapautunut onnistuneen suorituksen (vaikkapa maalin teon) jälkeen.
Tunnetaidot ovat oleellisia myös epäonnistumisten ja loukkaantumisen käsittelyssä. Tunnetaidot ovat kykyä hyväksyä omat tunteensa ja oppia virheistä sekä kykyä jatkaa entistä valmiimpana ja vahvempana. En koskaan häviä – joko voitan tai opin (Nelson Mandela) – tiivistää mielestäni olennaisen ja siitä onkin tullut oma suosikkiajatelmani.
Edelleen tunnetaidot auttavat vahvistamaan itsemyötätuntoa ja sitä kautta tuovat ratkaisukeskeisempiä lähestymistapoja, pitkäjänteisyyttä ja motivaatiota tekemiseen. Itsemyötätunnon lisäksi tunnetaidot toki liittyvät vahvasti vuorovaikutuksellisiin taitoihin, mitkä korostuvat joukkuehengen ja urheilijoiden välisen luottamuksen rakentamisessa. Tunteet tarttuvat, mikä on hyvä muistaa vaikkapa joukkueurheilussa.
Millaisia ne taidot sitten ovat, mitä urheilija voi käyttää sisäiseen säätelyyn ja mitä psyykkisessä valmennuksessa voi vahvistaa? Näitä ovat mm. tunnetyöskentely, itsepuhe, uskomukset, itsemyötätunto, fyysiset keinot (hengitys, rentoutus, kehon asennot) ja mielikuvat. Keskustelut, erilaiset harjoitteet ja päiväkirjat toimivat oivana keinona.